Additional Jesus resources in Cofán:
Cofán is spoken in the following countries:
- Ecuador
Jesús - Cofán
Here are some extracts from a Cofán translation of the Bible that talk about Jesus. The extracts are from the Gospel of Mark.
PDF version (whole book)(234kB)
You will need Adobe Reader to view pdf files, which can be downloaded free here
Font
To view this page properly, you can download the necessary font here.
Marcos
Ñotsse Condaseʼcho Jesucristone
1:1
Fetiʼsu Juan aʼima candusian (Mt 3.1-12; Lc 3.1-9, 15-17; Jn 1.19-28)
1 Qquen tsu Jesucristone ñotsse condaseʼchoja ashaen. Tiseja Chiga Dutssiʼye tsu.
1:14-15
Jesús Galileani condaseye ashaen (Mt 4.12-17; Lc 4.14-15)
14 Ande naʼsu Herodes tayo Juanma indipa piccosi Jesús Galileani japa Chiga aindeccuve dayaʼchone ñotsse condaseʼchoma candusiañe ashaen.
15 Jesúsja su:
-Tayo tsu napiji. Tiʼtssecan tsu napiya Chiga aindeccuve dayaʼchoe. Queʼi inʼjanga canseʼchoma catipa ñoʼame daye inʼjanʼfaja. Tsaʼcaen inʼjamba va ccushayaʼchone ñotsse condaseʼchoma inʼjanʼfaja.
1:21-27
Cocoya caʼniʼcho aʼi (Lc 4.31-37)
21 Napiʼfa Capernaum canqqueni. Tsomba semaʼmaʼqquia aʼta Jesús Chiga mandaʼchoma atesianʼjenʼttinga caʼnimba atesianʼjen.
22 Jesús atesianʼjensi aʼi pañamba canʼboenʼfa. Tevavaensundeqquiaʼcambipa naʼsiaʼcaen tsu atesianʼjen.
23 Tsaʼcaen tsonʼjenʼni cocoya caʼniʼcho aʼi atesianʼjenʼttinga caʼni. Caʼnimba fundo:
24 -¿Mincoñe qui ingingata ji, Jesús Nasarenoʼsu? ¿Ji ti qui ingima sefaeñe? Ñanda gi quema atesu. Queta qui Ñoʼa Chiganiʼsu.
25 Qquen susi Jesús cocoyama iyuʼupa su:
-¡Ziyaja! ¡Joqquitssija va tsandieʼye!
26 Tsaʼcaen susi cocoyaja tsa aʼima panʼjaemba quiaʼme fundopa somboin ja.
27 Somboin jasi aʼi paʼcho qquendyasi poiyiʼcco aʼi dyopa canʼboenʼfa. Tsomba tisupanaccu iñajampañaccoʼfa:
-¿Jongoesu tsu vaja? ¿Jongoesu tsu va cuname atesianʼjenʼcho? Jovaja tiʼtsseʼtsse manda. Nane cocoyandeccumaʼqque iyuʼusi tisema pañaʼfa.
1:32-34
Jesús pajisundeccuma ccushaen (Mt 8.16-17; Lc 4.40-41)
32-33 Tayo sime, chiga amppisi, semaʼmaʼqquia aʼta pasasi poiyiʼcco tsa canqqueʼsu aʼi tsaʼo somboʼttinga boʼfa. Paʼcco pajisundeccuma, cocoya caʼniʼchondeccumaʼqque Jesúsnga iʼfa.
34 Iʼfasi Jesús tsainʼbitssia oshaʼchoiʼccu pajisundeccuma ccushaʼshaen. Tsainʼbitssia cocoyamaʼqque joqquitssian. Tsaʼcaen ccushaʼshaemba Jesúsja cocoya afaye seʼpi, tisema atesuchosi.
2:1-12
Ishopa paqqueʼsuma ccushaenʼcho (Mt 9.1-8; Lc 5.17-26)
1 Tsomba tseʼi, boyi aʼtangae, ccase Jesús Capernaumni ji. Jisi tseʼttiʼsu aʼi pañaʼfa Jesús tsaoni canʼjenʼchoma.
2 Pañamba tsainʼbio aʼi somboʼttimaʼqque onʼbaʼe boʼfa. Tsaʼcaen boʼfasi Jesúsja Chiga Ayaʼfama atesianʼjen.
3 Tsonʼjenʼni ishopa pajiʼsuma Jesúsnga iʼfa. Cuatro aʼi tsa pajiʼsuma andú iʼfa.
4 Tsaʼma Jesúsnga catseye oshaʼfambi panshaen aʼi boʼfasi. Catseye oshambipa tsaʼo tansinfaʼsu ppappacconga ansundepa tsene fettaʼfa Jesús ccutsuʼcho tansintsse. Tsaʼcaen fettapa tsangaé aʼi pajiʼchoma tise anaʼjenʼchonga andianʼfa Jesús ccutsuʼttinga.
5 Jesús tsama attepa tiseʼpa inʼjanʼchoma inʼjamba ishopa pajiʼsuma su:
-Jaricho, que egae tsinconʼchoma tayo joqquitssian.
6 Tsaʼma majan Chiga mandaʼchoma atesiansundeccu tseʼtti dyaipa inʼjanʼfa:
7 "¿Jongoesie tsu jova tsandieja yaʼcaenjan su? Egae tsu afaʼje. ¿Majan tsu oshaya egae tsinconʼchoma joqquitssiañeʼjan? Nane Naʼsu Chiga Quitsayi tsu oshaya."
8 Tsaʼma Jesúsja tiseʼpa inʼjanʼchoma atesupa su:
-¿Jongoesie qui injamaʼchoni tsaʼcaen inʼjanʼfa?
9 Tayo gi su: "Que egae tsinconʼchoma tayo joqquitssian." ¿Bove aiyeʼpambi ti qquen suye: "Jangipa que anaʼjenʼchoma isupa tsui jaja que tsaoni"?
10 Tsaʼma Naʼsu Chigaja antte Sefaccone Jiʼcho Aʼija egae tsinconʼchomaʼqque joqquitssiañe. Ñajan sefaccone jipa tsaʼcaen oshapa queʼinga canjaeñe tsonʼjen.
Qquen supa pajiʼsuma su:
11 -Quema gi su: Jangipa que anaʼjenʼchoma isupa jaja que tsaoni.
12 Tseʼfaeiʼccuyi pajiʼsuja jangipa tise anaʼjenʼchoma isupa tseʼttie sombopa ja. Poiyiʼcco aʼi tsama atteʼfa. Attepa canʼboen ccutsupa Chigane ñotsse afaʼfa qquen supa:
-¿Mingaʼniʼqque atteʼfambi gi qquiaʼma?
4:35-41
Fingian, marʼqque Jesúsma pañaʼfa (Mt 8.23-27; Lc 8.22-25)
35 Tsequi aʼta cosesi Jesúsja tisema shondosundeccuma su:
-Jinge mar jonifani jaye.
36 Qquen supa Jesúsja toya shavo duseʼchoni dyaisi boʼfaʼchoma catipa tisema angaʼfa. Toyaʼcaen ccaʼindeccu faesu shavongae faeʼngae jaʼfa.
37 Tiseʼpa jayisi fingian quiaʼme jangi. Shaveʼpaʼqque jangipa shavonga caʼnimba onʼbaye tsonʼjen.
38 Jesúsja shavo setsanga asusuʼchoemba anaʼjen. Tsaʼcaen shaveʼpa jangisi tisema shondosundeccu Jesúsma qquendyaemba suʼfa:
-Atesianʼsu, ¿injiengembi ti qui? ¡Cuʼnomba gi paye tsonʼjenʼfa!
39 Tsonsi Jesús qquendyapa, fingiama iyuʼupa, marma manda:
-¡Vuiquija! ¡Ppimppianccuve daja!
Qquen susi fingian pasasi marʼqque ppimppiʼen da.
40 Tsomba tisema shondosundeccunga su:
-¿Jongoesie qui panshaen dyoʼfa? ¿Ñame inʼjanʼfambi ti qui?
41 Tsaʼma tiseʼpaja dyopa canʼboenʼfa. Tsomba tisupapora suʼfa:
-¿Maʼcan tsu va aʼi? Mandasi fingian, marʼqque tisema pañaʼfa.
5:22-24
22 Tseni canʼjenʼni faeʼcco, Chiga mandaʼchoma atesianʼjenʼttiʼsu naʼsu, Jesúsnga ji. Tise iniseja Jairo. Jipa Jesúsma attepa tise tsutteccofanga amppi ccui. Amppi ccuipa tsainʼbitsse iñajamba su:
23 -Ña onqueʼnge tsu paye tsonʼjen. Jipa que tiveiʼccu pporaenjan cuintsu ccushapa canseye.
24 Qquen susi Jesús tiseiʼccu ja. Tsaʼma tsainʼbio aʼiʼqque jayipa taʼyoʼo.
5:35-42
35 Tsaʼcaen Jesús toya afaʼjeʼni atesianʼjenʼttiʼsu naʼsu tsaone jiʼfa. Jipa Jaironga suʼfa:
-Tayo tsu que onqueʼngeja paʼya. Tayo paʼnijan ¿jongoesie qui tiʼtsseja naʼsuma noñagian?
36 Tsaʼma Jesús tsaʼcaen suʼjeʼfaʼchoma pañamba Jaironga su:
-Dyombe canjan. Aqquia inʼjanjan.
37 Tsomba Jesús ccaʼindeccuma seʼpipa -Pedro, Santiago, Juan (tsaja Santiago quinshin)- tsendeccuveyi anga.
38 Tsendeccuma angapa atesianʼjenʼttiʼsu naʼsu tsaoni napipa atte poiyiʼcco aʼi qquejianʼfaʼchoma, fundopa iʼna shequeʼfaʼchoma.
39 Tsaʼonga caʼnimba Jesúsja su:
-¿Jongoesie qui qquejianʼfa? ¿Jongoesie qui inaʼjenʼfa? Va duʼshuja pambeʼyi anaʼjen.
40 Tsaʼcaen susi tsendeccuja feñaʼfa. Feñasi Jesús poiyiʼccoma manda cuintsu somboʼfaye. Tsomba duʼshumbe yaya, duʼshumbe mama, tiseiʼccu jiʼfaʼchondeccuiʼccuyi caʼniʼfa duʼshu paʼcho ccuini.
41 Caʼnimba Jesúsja duʼshumbe tiveʼye indipa su:
-Tarita comi (Qquen tsu su: Duʼshu, quema gi su, Jangija).
42 Tseʼfaeiʼccuyi duʼshuja jangipa tsui jaʼje. Tsa pushesu duʼshuja doce canqqueʼfave anʼbianʼcho. Tsonsi poiyiʼcco aʼi dyoʼoe canʼboenʼfa.
7:18-23
18 Iñajampañasi Jesúsja su:
-¿Queʼiʼqque ti qui pañaʼfambi? Atesuʼfambi ti qui oshaʼcho anʼchoja aʼi injamaʼchoma dañoñaʼbi.
19 Nane anʼchoja injamaʼchonga caʼnimbi. Tsaʼma ttopanga japa ccopaiʼccu catiyeyaʼcho.
Jesúsja tsaʼcaen supa, oshaʼcho anqqueʼsuja añe ñotssi qquen tsu su.
20 Toyaʼcaen tsu su:
-Aʼi egae inʼjamba afasi egae afaʼjeʼcho tsu tise injamaʼchoma dañoña.
21 Nane injamaʼcho tsosine egae inʼjaensi aʼija egae inʼjanʼfa. Tsaʼcaen inʼjamba tsu casaraʼchondeccu faesuiʼccu egae canʼseʼfa. Injanga tsandie pushesu anttembiʼchondeqquia faeʼngae egae canʼseʼfa. Ccaʼnaʼfa. Fiʼtticcoʼfa.
22 Faesumbema anʼbiañe inʼjanʼfa. Egae canseʼfa. Afopoenʼfa faesuma egae tsoñe. Aʼtatsse egae tsinconʼfa. Tisu injamaʼchoni faesuma seʼpiʼfa. Afaseʼfa. Quinsepoenʼfa. Nane sumbie daqquiaʼcaen injanga tsinconʼfa.
23 Paʼcco tsaʼcaen tsonʼcho tsu injamaʼcho tsosine somboʼcho. Sombopa tsu aʼima dañoña.
9:2-8
Jesúsja ccaningae tsu da (Mt 17.1-13; Lc 9.28-36)
2 Tsomba seis aʼta pasasi Jesúsja ccottaʼcco sefatssiaʼnga ansundepa Pedro, Santiago, Juanmaʼqque anga tisupayi canʼjeñe. Tseni canʼjemba tsendeccu cañaʼjenʼni Jesúsja ccaningae da.
3 Tise ondiccuʼje chhariccotsse chandisuʼccoaʼcaen tototssie da. Nane majañiʼqque va andeʼsu mappanʼsu tsaʼcantsse totoeñe oshambi.
4 Toyaʼcaen tayopiʼsu Elías, tayopiʼsu Moisés attiamba Jesúsiʼccu condaseʼjeʼfa.
5 Tsama attepa Pedroja Jesúsma su:
-Atesianʼsu, ñotsse gi vani canʼjenʼfa. Tsaoʼñaʼfaya gi tres tsaʼochoʼccoe -faeʼcco quembe, faesuja Moisésmbe, faesuja Elíasmbe.
6 Nane shondosundeccuja poiyiʼcco ñoaʼme dyoʼfa. Tsaʼcamba Pedroja jongoesu qquen suye inʼjaembiosi injanga afa.
7 Qquen suʼjeʼni unjimbaʼcco tiseʼpama picco. Piccosi tsa unjimbaʼccoʼye ayaʼfa afaʼchoma pañaʼfa qquen suʼchoma:
-Va tsu ña inʼjanʼcho Dutssiʼye. Tisema pañaʼfaja.
8 Unjimbaʼcco pasasi tseʼfaeiʼccuyi camba faesu aʼive atteʼfambi. Joʼsu Jesúsveyi atteʼfa.
12:28-31
Chiga tiʼtsseʼtsse mandaʼcho (Mt 22.34-40)
28 Toyaʼcaen faʼe Chiga mandaʼchoma atesianʼsu Jesúsiʼccu condaseccoʼfaʼchoma paña. Pañamba Jesús ñotsse afasi atesupa catsepa iñajampaña:
-¿Majan tsu Chiga mandaʼcho tiʼtsseʼtssia?
29 Tsonsi Jesúsja su:
-Tiʼtsseʼtsse mandaʼcho tsu qquen: "¡Pañaʼfaja israe aindeccu! Naʼsu ingi Chiga, tsayi tsu Naʼsuja.
30 Paʼcco que injamaʼchoiʼccu Chiga que Naʼsuma ñotsse inʼjanʼfaja. Nane paʼcco que canseʼpaiʼccu, paʼcco que inʼjanʼchoiʼccu, paʼcco que aiʼvoiʼccu Tisema ñotsse inʼjanʼfaja." Tsa tsu oʼtie tsoñaʼchove mandaʼcho.
31 Toyaʼcaen faesu mandaʼchoʼqque faeʼngatssiqquiaʼcan tsu: "Tisuma inʼjanqquiaʼcaen faengasundeccumaʼqque inʼjañaʼcho." Meʼiʼon tsu faesu mandaʼcho vama tiʼtsseʼtssiave.
14:10-11
Judas Jesúsma afeye su (Mt 26.14-16; Lc 22.3-6)
10 Tsonsi faʼe Jesúsma doce shondosundeccuʼsu, tsa Judas Iscariote qquen inisechoʼcho, Chigama afaʼsu nasundeccunga ja Jesúsma tise indipa afeyaʼchove condaye.
11 Tsama pañamba nasundeccu avujapa corifinʼdima afeye suʼfa. Tsaʼcaen suʼfasi Judasja ttaʼtta maʼcaen Jesúsma tiseʼpanga afeye.
14:44-46
44 Judas, indiye afeʼsuja, toeni afafaemba su:
-Ña gi queʼinga canjaeña majama indiyaʼchove. Majama ña mochapa chigambiaʼninda tsama indipa angaʼfaja. Moensaʼne ñotsse tandamba angaʼfaja.
45 Tsaʼcaen suʼchopa Judasja Jesúsnga ji catsepa su:
-¡Atesianʼsu!
Qquen supa mocha.
46 Tsonsi aindeccu attepa Jesúsma qquitssa indiʼfa.
15:6-15
Jesúsma fiʼttiye manda (Mt 27.15-31; Lc 23.13-25; Jn 18.38-19.16)
6 Poi canqqueʼfa fiestama panshaenʼjenqui Pilatoja faʼe indiyeʼchoma ccupaye atesu, majama aʼi inʼjamba iñajanʼfaʼnijan.
7 Tseccuni piccoyepa canʼjen faʼe Barrabás, qquen inisechoʼcho. Nane Barrabásja tisupaporaiʼccu goviernoma iyiccaʼyepa nasundeccuma joqquitssiañe inʼjamba aʼima fiʼttiʼfa. Tsane indiyepa canʼjenʼfa.
8 Tsonsi paʼo aʼi jipa Pilatoma iñajañe ashaenʼfa cuintsu tise fiestanga tsonʼjenʼchoma tsoñe.
9 Iñajanʼfasi Pilatoja su:
-¿Inʼjanʼfa ti qui ña ccupaye israeʼsu naʼsuma?
10 Nane Pilatoja inʼjan Chigama afaʼsu nasundeccuyi Jesúsma chiʼgapa injamaʼchoni seʼpipa afeʼfa. Tsaʼcaen inʼjamba tsu yaʼcaen aindeccunga su.
11 Tsaʼma Chigama afaʼsu nasundeccuja aindeccunga afafaenʼfa bove ñotsse Barrabásma ccupaye iñajanʼfaye.
12 Barrabásma iñajanʼfasi Pilatoja iñajampaña:
-Tsama ccupaʼta ¿maʼcaen tsoñe qui inʼjanʼfa israe naʼsu qquen queʼi suʼchoma?
13 Tsonsi tiseʼpaja fundopa afaʼfa:
-¡Avujaʼcconga otipa fiʼttija!
14 Pilatoja su:
-¿Jongoesian tsu egaeta tsoʼan?
Tsaʼma tiseʼpaja tiʼtsse fundopa suʼfa:
-¡Avujaʼcconga otipa fiʼttija!
15 Tsonsi Pilatoja aindeccu tisema chiʼgaʼfasaʼne inʼjamba tiseʼpa inʼjanʼcho Barrabásma ccupa. Barrabásma ccupapa Jesúsmajan maʼppiye manda. Maʼppi naniʼfasi sundarondeccuma manda cuintsu angapa avujaʼcconga otiʼfaye.
15:33-39
Jesúsja pa (Mt 27.45-56; Lc 23.44-49; Jn 19.28-30)
33 Enttinge aʼta paʼcco andeʼye tsu sintsse coseqquiaʼcaʼen da. Sintsse dapa ondusesi ccase coeʼjeja de.
34 Tayo ondusesi Jesúsja fundondoʼe afapa su:
-Elí, Elí, ¿lema sabactani? -qquen tsu su: Ña Chiga, ña Chiga, ¿jongoesie qui ñama catiʼje?
35 Majan tseʼtti ccutsusundeccu tise suʼchoma pañamba suʼfa:
-Tiseja Chiga Ayaʼfama afaʼsu Elíasve tsu ttuseʼje.
36 Tseʼfaeiʼccuyi faʼe tseʼttiʼsu buttopa chanchanchanʼchoaʼnga inzatssia vinoma tssipoemba canttiniʼcconga ejiamba Jesús ayaʼfanga canjaenʼfa. Tsaʼma ccaʼindeccuja suʼfa:
-Cuintsu antteja. Jinge ronʼdapa atteye maʼcaen Elías tisema ccushaenʼmeʼse.
37 Tsonsi Jesús ccase fundondoʼe afapa pa.
38 Tise pasi tseʼfaeiʼccuyi Chiga ettiʼsu Chigaiʼccu cachuiccoʼjeʼcho cuartoma piccoʼjeʼcho sarupaʼqque chittain ja. Sefane chitta ashaemba andepaningae chittain ja.
39 Sundaro capitán tseʼtti Jesúsma can ccutsuʼsu Jesús maʼcaen fundopa paʼchoma attepa qquen su:
-Va tsandieja ñoaʼme Chiga Dutssiʼye tsu.
15:42-46
Jesúsma aʼtuʼfa (Mt 27.57-61; Lc 23.50-56; Jn 19.38-42)
42 Tsonsi tayo sime dasi tsa aʼta paʼccoma ñoñañaʼcho aʼta, semaʼmaʼqquia aʼtave napijisi
43 José, Arimatea canqqueʼsu aʼi ji. Tsaja israe nasundeccu boʼfaʼchoʼsu. Tiseja ñoʼamba Chiga tise aindeccuma mandayaʼcho aʼtave tsu rondaʼje. Tsaʼcamba dyombeʼyi Pilatonga japa Jesús aiʼvove iñajan.
44 Tsonsi Pilatoja "¿Tayo ti pa?" qquen asiʼttaemba capitáma ttuʼsepa iñajampaña:
-¿Tayo ti pa Jesúsja?
Qquen susi
45 capitánjan su:
-Ju, tayo tsu pa.
Tayo pa qquen pañamba Pilatoja manda Jesús aiʼvoma cuintsu Josénga afeye.
46 Afesi José ñotssia tototssia sarupama chavapa Jesús aiʼvoma avujaccoʼye andiamba findi. Findipa fattocco changove ñoñaʼcho atuʼttinga aʼtu. Tsomba rande patuma mutsinoemba chango somboʼttima picco.
16:1-7
Jesúsja ccase qquendya (Mt 28.1-10; Lc 24.1-12; Jn 20.1-10)
1 Semaʼmaʼqquia aʼta pasasi María Magdalena, Salomé, faesu María -tsa Santiago mama- ñomeʼbama chavaʼfa japa Jesús aiʼvoma onjoeñaʼchove.
2 Cosepa sinte, faesu avujaquive aʼtasi atuʼttinga jaʼfa. Chiga tseyi dejiʼni napipa
3 tisupapora suʼjeʼfa:
-¿Majanda somboʼttima patu randeiʼccu piccoʼchoma joqquitssiaña? Ingija oshaʼfayaʼbi.
4 Tsaʼma tsaʼcaen suʼjettie atuʼttinima camba atteʼfa tsa rande patuma tayo joqquitssianʼchoma.
5 Tsaʼcansi aiʼyembe caʼnimba chuʼa tsandiema attepa dyoʼfa. Nane tsaja biaʼa totoa ondiccuʼjema ondiccuʼchopa atuʼtti tansinfani dyai.
6 Dyoʼfasi tsandieja tiseʼpama su:
-Dyombe canʼfaja. Inʼjan gi queʼija avujaʼcconga fiʼttiʼfaʼcho Jesúsve qui ttattacanʼfa. Tsaʼma tiseja ccase qquendya. Vaʼttija meʼiʼon. Jipa tise ccuiʼttima canʼfaja.
7 Canʼgipa japa tisema shondosundeccunga, Pedrongaʼqque condaʼfaja: Ccase qquendyapa tise tayoe suqquiaʼcaen queʼima oʼtie tsu Galileani jaya. Tseni japa qui tisema atteʼfaya.
16:15-16
15 Tsomba su:
-Poi andenga japa va ccushayaʼchone ñotsse condaseʼchoma poiyiʼcco aʼinga candusianʼfaja.
16 Majan va ñotsse condaseʼchoma inʼjamba fetiyeʼchota ccushayaʼcho. Tsaʼma majan inʼjambiʼchoaʼta catiyeyaʼcho.
16:19-20
Jesús sefacconi ja (Lc 24.50-53; Tson 1.6-11)
19 Pan tsaʼcaen afa nanimba Naʼsu Jesúsja Chiga sefacconi ansunde. Ansundepa ñoaʼme naʼsuve dapa Chiga tansinfanga dyai.
20 Tsaʼcaen jasi tisema shondosundeccu poi andenga japa ccushayaʼchone ñotsse condaseʼchoma candusianʼfa. Tsaʼcaen candusiansi Naʼsu Jesús tiseʼpama fuite. Nane sefacconiʼsu canjaenʼchoma attian tiseʼpa suʼcho ñoaʼme Chiga suʼcho qquen canjaeñe.
Tsangaeyi.
Ñotsse Condaseʼcho Jesucristone
1:1
Fetiʼsu Juan aʼima candusian (Mt 3.1-12; Lc 3.1-9, 15-17; Jn 1.19-28)
1 Qquen tsu Jesucristone ñotsse condaseʼchoja ashaen. Tiseja Chiga Dutssiʼye tsu.
1:14-15
Jesús Galileani condaseye ashaen (Mt 4.12-17; Lc 4.14-15)
14 Ande naʼsu Herodes tayo Juanma indipa piccosi Jesús Galileani japa Chiga aindeccuve dayaʼchone ñotsse condaseʼchoma candusiañe ashaen.
15 Jesúsja su:
-Tayo tsu napiji. Tiʼtssecan tsu napiya Chiga aindeccuve dayaʼchoe. Queʼi inʼjanga canseʼchoma catipa ñoʼame daye inʼjanʼfaja. Tsaʼcaen inʼjamba va ccushayaʼchone ñotsse condaseʼchoma inʼjanʼfaja.
1:21-27
Cocoya caʼniʼcho aʼi (Lc 4.31-37)
21 Napiʼfa Capernaum canqqueni. Tsomba semaʼmaʼqquia aʼta Jesús Chiga mandaʼchoma atesianʼjenʼttinga caʼnimba atesianʼjen.
22 Jesús atesianʼjensi aʼi pañamba canʼboenʼfa. Tevavaensundeqquiaʼcambipa naʼsiaʼcaen tsu atesianʼjen.
23 Tsaʼcaen tsonʼjenʼni cocoya caʼniʼcho aʼi atesianʼjenʼttinga caʼni. Caʼnimba fundo:
24 -¿Mincoñe qui ingingata ji, Jesús Nasarenoʼsu? ¿Ji ti qui ingima sefaeñe? Ñanda gi quema atesu. Queta qui Ñoʼa Chiganiʼsu.
25 Qquen susi Jesús cocoyama iyuʼupa su:
-¡Ziyaja! ¡Joqquitssija va tsandieʼye!
26 Tsaʼcaen susi cocoyaja tsa aʼima panʼjaemba quiaʼme fundopa somboin ja.
27 Somboin jasi aʼi paʼcho qquendyasi poiyiʼcco aʼi dyopa canʼboenʼfa. Tsomba tisupanaccu iñajampañaccoʼfa:
-¿Jongoesu tsu vaja? ¿Jongoesu tsu va cuname atesianʼjenʼcho? Jovaja tiʼtsseʼtsse manda. Nane cocoyandeccumaʼqque iyuʼusi tisema pañaʼfa.
1:32-34
Jesús pajisundeccuma ccushaen (Mt 8.16-17; Lc 4.40-41)
32-33 Tayo sime, chiga amppisi, semaʼmaʼqquia aʼta pasasi poiyiʼcco tsa canqqueʼsu aʼi tsaʼo somboʼttinga boʼfa. Paʼcco pajisundeccuma, cocoya caʼniʼchondeccumaʼqque Jesúsnga iʼfa.
34 Iʼfasi Jesús tsainʼbitssia oshaʼchoiʼccu pajisundeccuma ccushaʼshaen. Tsainʼbitssia cocoyamaʼqque joqquitssian. Tsaʼcaen ccushaʼshaemba Jesúsja cocoya afaye seʼpi, tisema atesuchosi.
2:1-12
Ishopa paqqueʼsuma ccushaenʼcho (Mt 9.1-8; Lc 5.17-26)
1 Tsomba tseʼi, boyi aʼtangae, ccase Jesús Capernaumni ji. Jisi tseʼttiʼsu aʼi pañaʼfa Jesús tsaoni canʼjenʼchoma.
2 Pañamba tsainʼbio aʼi somboʼttimaʼqque onʼbaʼe boʼfa. Tsaʼcaen boʼfasi Jesúsja Chiga Ayaʼfama atesianʼjen.
3 Tsonʼjenʼni ishopa pajiʼsuma Jesúsnga iʼfa. Cuatro aʼi tsa pajiʼsuma andú iʼfa.
4 Tsaʼma Jesúsnga catseye oshaʼfambi panshaen aʼi boʼfasi. Catseye oshambipa tsaʼo tansinfaʼsu ppappacconga ansundepa tsene fettaʼfa Jesús ccutsuʼcho tansintsse. Tsaʼcaen fettapa tsangaé aʼi pajiʼchoma tise anaʼjenʼchonga andianʼfa Jesús ccutsuʼttinga.
5 Jesús tsama attepa tiseʼpa inʼjanʼchoma inʼjamba ishopa pajiʼsuma su:
-Jaricho, que egae tsinconʼchoma tayo joqquitssian.
6 Tsaʼma majan Chiga mandaʼchoma atesiansundeccu tseʼtti dyaipa inʼjanʼfa:
7 "¿Jongoesie tsu jova tsandieja yaʼcaenjan su? Egae tsu afaʼje. ¿Majan tsu oshaya egae tsinconʼchoma joqquitssiañeʼjan? Nane Naʼsu Chiga Quitsayi tsu oshaya."
8 Tsaʼma Jesúsja tiseʼpa inʼjanʼchoma atesupa su:
-¿Jongoesie qui injamaʼchoni tsaʼcaen inʼjanʼfa?
9 Tayo gi su: "Que egae tsinconʼchoma tayo joqquitssian." ¿Bove aiyeʼpambi ti qquen suye: "Jangipa que anaʼjenʼchoma isupa tsui jaja que tsaoni"?
10 Tsaʼma Naʼsu Chigaja antte Sefaccone Jiʼcho Aʼija egae tsinconʼchomaʼqque joqquitssiañe. Ñajan sefaccone jipa tsaʼcaen oshapa queʼinga canjaeñe tsonʼjen.
Qquen supa pajiʼsuma su:
11 -Quema gi su: Jangipa que anaʼjenʼchoma isupa jaja que tsaoni.
12 Tseʼfaeiʼccuyi pajiʼsuja jangipa tise anaʼjenʼchoma isupa tseʼttie sombopa ja. Poiyiʼcco aʼi tsama atteʼfa. Attepa canʼboen ccutsupa Chigane ñotsse afaʼfa qquen supa:
-¿Mingaʼniʼqque atteʼfambi gi qquiaʼma?
4:35-41
Fingian, marʼqque Jesúsma pañaʼfa (Mt 8.23-27; Lc 8.22-25)
35 Tsequi aʼta cosesi Jesúsja tisema shondosundeccuma su:
-Jinge mar jonifani jaye.
36 Qquen supa Jesúsja toya shavo duseʼchoni dyaisi boʼfaʼchoma catipa tisema angaʼfa. Toyaʼcaen ccaʼindeccu faesu shavongae faeʼngae jaʼfa.
37 Tiseʼpa jayisi fingian quiaʼme jangi. Shaveʼpaʼqque jangipa shavonga caʼnimba onʼbaye tsonʼjen.
38 Jesúsja shavo setsanga asusuʼchoemba anaʼjen. Tsaʼcaen shaveʼpa jangisi tisema shondosundeccu Jesúsma qquendyaemba suʼfa:
-Atesianʼsu, ¿injiengembi ti qui? ¡Cuʼnomba gi paye tsonʼjenʼfa!
39 Tsonsi Jesús qquendyapa, fingiama iyuʼupa, marma manda:
-¡Vuiquija! ¡Ppimppianccuve daja!
Qquen susi fingian pasasi marʼqque ppimppiʼen da.
40 Tsomba tisema shondosundeccunga su:
-¿Jongoesie qui panshaen dyoʼfa? ¿Ñame inʼjanʼfambi ti qui?
41 Tsaʼma tiseʼpaja dyopa canʼboenʼfa. Tsomba tisupapora suʼfa:
-¿Maʼcan tsu va aʼi? Mandasi fingian, marʼqque tisema pañaʼfa.
5:22-24
22 Tseni canʼjenʼni faeʼcco, Chiga mandaʼchoma atesianʼjenʼttiʼsu naʼsu, Jesúsnga ji. Tise iniseja Jairo. Jipa Jesúsma attepa tise tsutteccofanga amppi ccui. Amppi ccuipa tsainʼbitsse iñajamba su:
23 -Ña onqueʼnge tsu paye tsonʼjen. Jipa que tiveiʼccu pporaenjan cuintsu ccushapa canseye.
24 Qquen susi Jesús tiseiʼccu ja. Tsaʼma tsainʼbio aʼiʼqque jayipa taʼyoʼo.
5:35-42
35 Tsaʼcaen Jesús toya afaʼjeʼni atesianʼjenʼttiʼsu naʼsu tsaone jiʼfa. Jipa Jaironga suʼfa:
-Tayo tsu que onqueʼngeja paʼya. Tayo paʼnijan ¿jongoesie qui tiʼtsseja naʼsuma noñagian?
36 Tsaʼma Jesús tsaʼcaen suʼjeʼfaʼchoma pañamba Jaironga su:
-Dyombe canjan. Aqquia inʼjanjan.
37 Tsomba Jesús ccaʼindeccuma seʼpipa -Pedro, Santiago, Juan (tsaja Santiago quinshin)- tsendeccuveyi anga.
38 Tsendeccuma angapa atesianʼjenʼttiʼsu naʼsu tsaoni napipa atte poiyiʼcco aʼi qquejianʼfaʼchoma, fundopa iʼna shequeʼfaʼchoma.
39 Tsaʼonga caʼnimba Jesúsja su:
-¿Jongoesie qui qquejianʼfa? ¿Jongoesie qui inaʼjenʼfa? Va duʼshuja pambeʼyi anaʼjen.
40 Tsaʼcaen susi tsendeccuja feñaʼfa. Feñasi Jesús poiyiʼccoma manda cuintsu somboʼfaye. Tsomba duʼshumbe yaya, duʼshumbe mama, tiseiʼccu jiʼfaʼchondeccuiʼccuyi caʼniʼfa duʼshu paʼcho ccuini.
41 Caʼnimba Jesúsja duʼshumbe tiveʼye indipa su:
-Tarita comi (Qquen tsu su: Duʼshu, quema gi su, Jangija).
42 Tseʼfaeiʼccuyi duʼshuja jangipa tsui jaʼje. Tsa pushesu duʼshuja doce canqqueʼfave anʼbianʼcho. Tsonsi poiyiʼcco aʼi dyoʼoe canʼboenʼfa.
7:18-23
18 Iñajampañasi Jesúsja su:
-¿Queʼiʼqque ti qui pañaʼfambi? Atesuʼfambi ti qui oshaʼcho anʼchoja aʼi injamaʼchoma dañoñaʼbi.
19 Nane anʼchoja injamaʼchonga caʼnimbi. Tsaʼma ttopanga japa ccopaiʼccu catiyeyaʼcho.
Jesúsja tsaʼcaen supa, oshaʼcho anqqueʼsuja añe ñotssi qquen tsu su.
20 Toyaʼcaen tsu su:
-Aʼi egae inʼjamba afasi egae afaʼjeʼcho tsu tise injamaʼchoma dañoña.
21 Nane injamaʼcho tsosine egae inʼjaensi aʼija egae inʼjanʼfa. Tsaʼcaen inʼjamba tsu casaraʼchondeccu faesuiʼccu egae canʼseʼfa. Injanga tsandie pushesu anttembiʼchondeqquia faeʼngae egae canʼseʼfa. Ccaʼnaʼfa. Fiʼtticcoʼfa.
22 Faesumbema anʼbiañe inʼjanʼfa. Egae canseʼfa. Afopoenʼfa faesuma egae tsoñe. Aʼtatsse egae tsinconʼfa. Tisu injamaʼchoni faesuma seʼpiʼfa. Afaseʼfa. Quinsepoenʼfa. Nane sumbie daqquiaʼcaen injanga tsinconʼfa.
23 Paʼcco tsaʼcaen tsonʼcho tsu injamaʼcho tsosine somboʼcho. Sombopa tsu aʼima dañoña.
9:2-8
Jesúsja ccaningae tsu da (Mt 17.1-13; Lc 9.28-36)
2 Tsomba seis aʼta pasasi Jesúsja ccottaʼcco sefatssiaʼnga ansundepa Pedro, Santiago, Juanmaʼqque anga tisupayi canʼjeñe. Tseni canʼjemba tsendeccu cañaʼjenʼni Jesúsja ccaningae da.
3 Tise ondiccuʼje chhariccotsse chandisuʼccoaʼcaen tototssie da. Nane majañiʼqque va andeʼsu mappanʼsu tsaʼcantsse totoeñe oshambi.
4 Toyaʼcaen tayopiʼsu Elías, tayopiʼsu Moisés attiamba Jesúsiʼccu condaseʼjeʼfa.
5 Tsama attepa Pedroja Jesúsma su:
-Atesianʼsu, ñotsse gi vani canʼjenʼfa. Tsaoʼñaʼfaya gi tres tsaʼochoʼccoe -faeʼcco quembe, faesuja Moisésmbe, faesuja Elíasmbe.
6 Nane shondosundeccuja poiyiʼcco ñoaʼme dyoʼfa. Tsaʼcamba Pedroja jongoesu qquen suye inʼjaembiosi injanga afa.
7 Qquen suʼjeʼni unjimbaʼcco tiseʼpama picco. Piccosi tsa unjimbaʼccoʼye ayaʼfa afaʼchoma pañaʼfa qquen suʼchoma:
-Va tsu ña inʼjanʼcho Dutssiʼye. Tisema pañaʼfaja.
8 Unjimbaʼcco pasasi tseʼfaeiʼccuyi camba faesu aʼive atteʼfambi. Joʼsu Jesúsveyi atteʼfa.
12:28-31
Chiga tiʼtsseʼtsse mandaʼcho (Mt 22.34-40)
28 Toyaʼcaen faʼe Chiga mandaʼchoma atesianʼsu Jesúsiʼccu condaseccoʼfaʼchoma paña. Pañamba Jesús ñotsse afasi atesupa catsepa iñajampaña:
-¿Majan tsu Chiga mandaʼcho tiʼtsseʼtssia?
29 Tsonsi Jesúsja su:
-Tiʼtsseʼtsse mandaʼcho tsu qquen: "¡Pañaʼfaja israe aindeccu! Naʼsu ingi Chiga, tsayi tsu Naʼsuja.
30 Paʼcco que injamaʼchoiʼccu Chiga que Naʼsuma ñotsse inʼjanʼfaja. Nane paʼcco que canseʼpaiʼccu, paʼcco que inʼjanʼchoiʼccu, paʼcco que aiʼvoiʼccu Tisema ñotsse inʼjanʼfaja." Tsa tsu oʼtie tsoñaʼchove mandaʼcho.
31 Toyaʼcaen faesu mandaʼchoʼqque faeʼngatssiqquiaʼcan tsu: "Tisuma inʼjanqquiaʼcaen faengasundeccumaʼqque inʼjañaʼcho." Meʼiʼon tsu faesu mandaʼcho vama tiʼtsseʼtssiave.
14:10-11
Judas Jesúsma afeye su (Mt 26.14-16; Lc 22.3-6)
10 Tsonsi faʼe Jesúsma doce shondosundeccuʼsu, tsa Judas Iscariote qquen inisechoʼcho, Chigama afaʼsu nasundeccunga ja Jesúsma tise indipa afeyaʼchove condaye.
11 Tsama pañamba nasundeccu avujapa corifinʼdima afeye suʼfa. Tsaʼcaen suʼfasi Judasja ttaʼtta maʼcaen Jesúsma tiseʼpanga afeye.
14:44-46
44 Judas, indiye afeʼsuja, toeni afafaemba su:
-Ña gi queʼinga canjaeña majama indiyaʼchove. Majama ña mochapa chigambiaʼninda tsama indipa angaʼfaja. Moensaʼne ñotsse tandamba angaʼfaja.
45 Tsaʼcaen suʼchopa Judasja Jesúsnga ji catsepa su:
-¡Atesianʼsu!
Qquen supa mocha.
46 Tsonsi aindeccu attepa Jesúsma qquitssa indiʼfa.
15:6-15
Jesúsma fiʼttiye manda (Mt 27.15-31; Lc 23.13-25; Jn 18.38-19.16)
6 Poi canqqueʼfa fiestama panshaenʼjenqui Pilatoja faʼe indiyeʼchoma ccupaye atesu, majama aʼi inʼjamba iñajanʼfaʼnijan.
7 Tseccuni piccoyepa canʼjen faʼe Barrabás, qquen inisechoʼcho. Nane Barrabásja tisupaporaiʼccu goviernoma iyiccaʼyepa nasundeccuma joqquitssiañe inʼjamba aʼima fiʼttiʼfa. Tsane indiyepa canʼjenʼfa.
8 Tsonsi paʼo aʼi jipa Pilatoma iñajañe ashaenʼfa cuintsu tise fiestanga tsonʼjenʼchoma tsoñe.
9 Iñajanʼfasi Pilatoja su:
-¿Inʼjanʼfa ti qui ña ccupaye israeʼsu naʼsuma?
10 Nane Pilatoja inʼjan Chigama afaʼsu nasundeccuyi Jesúsma chiʼgapa injamaʼchoni seʼpipa afeʼfa. Tsaʼcaen inʼjamba tsu yaʼcaen aindeccunga su.
11 Tsaʼma Chigama afaʼsu nasundeccuja aindeccunga afafaenʼfa bove ñotsse Barrabásma ccupaye iñajanʼfaye.
12 Barrabásma iñajanʼfasi Pilatoja iñajampaña:
-Tsama ccupaʼta ¿maʼcaen tsoñe qui inʼjanʼfa israe naʼsu qquen queʼi suʼchoma?
13 Tsonsi tiseʼpaja fundopa afaʼfa:
-¡Avujaʼcconga otipa fiʼttija!
14 Pilatoja su:
-¿Jongoesian tsu egaeta tsoʼan?
Tsaʼma tiseʼpaja tiʼtsse fundopa suʼfa:
-¡Avujaʼcconga otipa fiʼttija!
15 Tsonsi Pilatoja aindeccu tisema chiʼgaʼfasaʼne inʼjamba tiseʼpa inʼjanʼcho Barrabásma ccupa. Barrabásma ccupapa Jesúsmajan maʼppiye manda. Maʼppi naniʼfasi sundarondeccuma manda cuintsu angapa avujaʼcconga otiʼfaye.
15:33-39
Jesúsja pa (Mt 27.45-56; Lc 23.44-49; Jn 19.28-30)
33 Enttinge aʼta paʼcco andeʼye tsu sintsse coseqquiaʼcaʼen da. Sintsse dapa ondusesi ccase coeʼjeja de.
34 Tayo ondusesi Jesúsja fundondoʼe afapa su:
-Elí, Elí, ¿lema sabactani? -qquen tsu su: Ña Chiga, ña Chiga, ¿jongoesie qui ñama catiʼje?
35 Majan tseʼtti ccutsusundeccu tise suʼchoma pañamba suʼfa:
-Tiseja Chiga Ayaʼfama afaʼsu Elíasve tsu ttuseʼje.
36 Tseʼfaeiʼccuyi faʼe tseʼttiʼsu buttopa chanchanchanʼchoaʼnga inzatssia vinoma tssipoemba canttiniʼcconga ejiamba Jesús ayaʼfanga canjaenʼfa. Tsaʼma ccaʼindeccuja suʼfa:
-Cuintsu antteja. Jinge ronʼdapa atteye maʼcaen Elías tisema ccushaenʼmeʼse.
37 Tsonsi Jesús ccase fundondoʼe afapa pa.
38 Tise pasi tseʼfaeiʼccuyi Chiga ettiʼsu Chigaiʼccu cachuiccoʼjeʼcho cuartoma piccoʼjeʼcho sarupaʼqque chittain ja. Sefane chitta ashaemba andepaningae chittain ja.
39 Sundaro capitán tseʼtti Jesúsma can ccutsuʼsu Jesús maʼcaen fundopa paʼchoma attepa qquen su:
-Va tsandieja ñoaʼme Chiga Dutssiʼye tsu.
15:42-46
Jesúsma aʼtuʼfa (Mt 27.57-61; Lc 23.50-56; Jn 19.38-42)
42 Tsonsi tayo sime dasi tsa aʼta paʼccoma ñoñañaʼcho aʼta, semaʼmaʼqquia aʼtave napijisi
43 José, Arimatea canqqueʼsu aʼi ji. Tsaja israe nasundeccu boʼfaʼchoʼsu. Tiseja ñoʼamba Chiga tise aindeccuma mandayaʼcho aʼtave tsu rondaʼje. Tsaʼcamba dyombeʼyi Pilatonga japa Jesús aiʼvove iñajan.
44 Tsonsi Pilatoja "¿Tayo ti pa?" qquen asiʼttaemba capitáma ttuʼsepa iñajampaña:
-¿Tayo ti pa Jesúsja?
Qquen susi
45 capitánjan su:
-Ju, tayo tsu pa.
Tayo pa qquen pañamba Pilatoja manda Jesús aiʼvoma cuintsu Josénga afeye.
46 Afesi José ñotssia tototssia sarupama chavapa Jesús aiʼvoma avujaccoʼye andiamba findi. Findipa fattocco changove ñoñaʼcho atuʼttinga aʼtu. Tsomba rande patuma mutsinoemba chango somboʼttima picco.
16:1-7
Jesúsja ccase qquendya (Mt 28.1-10; Lc 24.1-12; Jn 20.1-10)
1 Semaʼmaʼqquia aʼta pasasi María Magdalena, Salomé, faesu María -tsa Santiago mama- ñomeʼbama chavaʼfa japa Jesús aiʼvoma onjoeñaʼchove.
2 Cosepa sinte, faesu avujaquive aʼtasi atuʼttinga jaʼfa. Chiga tseyi dejiʼni napipa
3 tisupapora suʼjeʼfa:
-¿Majanda somboʼttima patu randeiʼccu piccoʼchoma joqquitssiaña? Ingija oshaʼfayaʼbi.
4 Tsaʼma tsaʼcaen suʼjettie atuʼttinima camba atteʼfa tsa rande patuma tayo joqquitssianʼchoma.
5 Tsaʼcansi aiʼyembe caʼnimba chuʼa tsandiema attepa dyoʼfa. Nane tsaja biaʼa totoa ondiccuʼjema ondiccuʼchopa atuʼtti tansinfani dyai.
6 Dyoʼfasi tsandieja tiseʼpama su:
-Dyombe canʼfaja. Inʼjan gi queʼija avujaʼcconga fiʼttiʼfaʼcho Jesúsve qui ttattacanʼfa. Tsaʼma tiseja ccase qquendya. Vaʼttija meʼiʼon. Jipa tise ccuiʼttima canʼfaja.
7 Canʼgipa japa tisema shondosundeccunga, Pedrongaʼqque condaʼfaja: Ccase qquendyapa tise tayoe suqquiaʼcaen queʼima oʼtie tsu Galileani jaya. Tseni japa qui tisema atteʼfaya.
16:15-16
15 Tsomba su:
-Poi andenga japa va ccushayaʼchone ñotsse condaseʼchoma poiyiʼcco aʼinga candusianʼfaja.
16 Majan va ñotsse condaseʼchoma inʼjamba fetiyeʼchota ccushayaʼcho. Tsaʼma majan inʼjambiʼchoaʼta catiyeyaʼcho.
16:19-20
Jesús sefacconi ja (Lc 24.50-53; Tson 1.6-11)
19 Pan tsaʼcaen afa nanimba Naʼsu Jesúsja Chiga sefacconi ansunde. Ansundepa ñoaʼme naʼsuve dapa Chiga tansinfanga dyai.
20 Tsaʼcaen jasi tisema shondosundeccu poi andenga japa ccushayaʼchone ñotsse condaseʼchoma candusianʼfa. Tsaʼcaen candusiansi Naʼsu Jesús tiseʼpama fuite. Nane sefacconiʼsu canjaenʼchoma attian tiseʼpa suʼcho ñoaʼme Chiga suʼcho qquen canjaeñe.
Tsangaeyi.
Copyright information International Bible Society
- Charis SIL 4.100 font release (Windows, Macintosh and Linux) NRSI staff, 2007-01-31 Download "CharisSIL4.100.zip", ZIP archive for users with WinZip, 2MB
- Charis SIL 4.100 font release (Windows and other) NRSI staff, 2007-01-31 Download "CharisSIL4.100.exe", Windows application, 2MB
- Charis SIL 4.100 font release (Debian package, GNU/Linux) NRSI staff, 2007-02-08 Download "ttf-sil-charis_4.100-1_all.deb", Debian Linux Package, 2MB


