Ihu - Tairora

Here are some extracts from a Tairora translation of the Bible that talk about Jesus. The extracts are from the Gospel of Mark.

Get Adobe Reader to view this pdf filePDF version extracts of Mark (60kB)
PDF version whole of Mark (264kB)
You will need Adobe Reader to view pdf files, which can be downloaded free here



1.1
Ioniva namari nimi vau vaiintiva vaiinti nahenti tiva nimu uvara
(Matiu 3:1-12; Ruki 3:1-18; Ioni 1:19-28)
Ihu Karaitiva Kotira Maaquvano vairave. Vira uva koqe uva vira okara vaireva maantimama vairo:

1.14-15
Ihuva Karirini nai kaiqa hoqarama tora
(Matiu 4:12-17; Ruki 4:14-15)
14 Vi entara vokuka Ionira ravaaqavu vare karapuhiqi vuru kovaro Ihuva Karirini viro oru mini vaiharo Kotira vakaaka koqe vakaaka vi vatanaaka tiva nimiro tiharo, 15 Vi entava aniraivo. Kotiva niqaa raqikiaina entava aumantoma aniraivo. Nenta qora kaiqa vare vaira qaqirake, te koqe vakaaka ni tiva nimiainara ne vi uvara iriqi niha nuate, tura.

1.21-27
Ihuva vaana atitovaro aitarero vura
(Ruki 4:31-37)
21 Vitantavata Ihura vataake vuvaro Ihuva oru viro Kapenaumini orurero mini vaiharo Maara Entaqaa maara naavuqi oriqetero vaiharo viraqi vaiinti nahenti vauka vakaaka tiva nimiro. 22 Ihuva vakaaka vaiinti nahenti tiva nimi vaumanta vika nái kauqu runkinkiri iha tiha, Ike, aahuva uva vo qarama keroma ti vaivo. Viva kia maara okara ti varia vaiintinavuka tiantemavauve ti vaivo. Viva nora vaiintivano tiantema keroma ti vaivo, tura.
23 Minti tuvaro Ihuva maara naavu viraqi vauvaro vaanavano vira avutaqi vau vaiintiva naavuqi ururero oi oi tiharo, 24 Ihuo, are Nasaretihainaavave. Are tinavu nantirevae aniarao? Are tinavu vehiqama karevae aniarao? Te ai okara iri tavaunarave. Kotiva ai atitaivara are Kotira kaiqaqai vare variaravave, tiro.
25 Minti tuvaro Ihuva vaana vira atiharo tiharo, Evaara variane. Vi vaiintiraqihaira qaqini aitarera vuane, tiro. 26 Ihuva minti tuvaro vaana viva voqamakero vi vaiintira qaki qakimakero oi oi tivakero qaqini aitarero viro. 27 Qaqini aitarero vumanta viraqi ruvaaqumavi vauka kauqu runkinkiri iha nai tiva ami nai tiva ami iha tiha, Nana haikavanoe qovarama vivo? Maa uvara qaraaka uvave. Vi vaiintiva mpeqa uva tiharoma vaananavuvata nititaimanta vinavuka vira no iri variarave, tura.

1.32-34
Ihuva airi vaiinti nahenti nihavuka koqema kora
(Matiu 8:16-17; Ruki 4:40-41)
32 Ihuva vi vatukaraqi vauvaro kuarivano ruhunku vuvaro entama vumanta vaiinti nahenti nihavukavata, vaanavano avutaqi vaukavata, ntita vare Ihuva vaunaini vuru kora.
33 Vuru komanta ekaa vi vatanaakavata Ihuva vau naavura qentiana ruvaaqumavi mpiqavi vauvaro 34 Ihuva vaiinti nahenti airitahaa vo rovara vo rovara varoka koqema nimitovaro vika rovara taiqa vumanta ho vauvaro vaanavano vaiinti avutaqi vau vaanara vo vaiinti vo vaiintiqihairo nititama komanta vika aitare vura. Vika aitare vi vauvaro Ihuva vaana vika qioqamatero tiharo, Ne kiama uva tivarave, tiro. Vaana vika vira viraaqamake tavovarora tiro, Ihuva minti turama.

2.1-12
Ihuva vaata qutu ravavu vaiintira koqema kora
(Matiu 9:1-8; Ruki 5:17-26)
1 Ihuva Karirini nuva taiqa kero anirantero Kapenaumini oru vaumanta vi vatanaaka Ihuva ani vaivo tu uvara iri 2 vika airitahaa oru Ihuva vau naavuraqi ruvaaqumavi vaiha naavuvata mpiqa kovaro qentianavata mpiqa vuvaro vovanovata viraqi oriqetaarirava kia vaura. Mintima vauvaro Ihuva naavu viraqi vaiharo nai vakaaka vika tiva nimi vaura.
3 Ihuva vika tiva nimi vaumanta vaiinti vonavu nái kena vaiinti vo vira vaata qutu ravavura tainta vare anura. Erakaimaante vaiintinavu vira tainta vare 4 Ihuva vau naavuraqi aumanto virare ti, tavomanta vaiinti nahenti airi viraqi mpiqavi vaumanta vinavuka naavuqi oriqeteva kia ho vaura. Kia ho vaumanta vinavuka qaqirake naavu qiata tanuqiraqaa vaarire vi vaiintira naavu qiataqaa vara vaari vate, Ihuva naavu avutaqi vaumanta vinavuka Ihuva vaura maariraqaa naavu qiata ntomake. Naavu qiata ntomake viraqaahai aihavu vaiintira taintaqaa vatora tuta tutamaqi tuvi muntu naavu avutaqi Ihuva vauraqaa vatora.
5 Vatovaro Ihuva irumanta vi vaiintinavuka náiqai tiha, Quqaama maa vaiintira Ihuva ho koqema kaanarove, tu vaiintinavuka vauvaro Ihuva vaata qutu ravavu vaiintirara tiharo, Ti maaquvauvo, are Kotira uva raqa kaanara te vi uvara ai nunkama amitauro, tiro.
6 Ihuva minti tumanta maara okara ti vau vaiintinavuka viraqi vauka iriqi viha tiha, 7 Aqao, vi vaiintiva nantiharoe minti tivo? Viva minti tiharoma Kotira qoraiqama amite vaivo. Kiama qumina vaiintivano vaiharo nai kena vaiintiara tiharo, Are Kotira uva raqa kaanara ai nunkama amitauro, tianarove. Kotiva vivaqaima ho minti tianarove, ti. 8 Vika nái aatoqi mintimake iruvaro Ihuvavata vaakama vika nái avu aatoqi iru uvara iriro tiharo, Ne nantihae nenta avu aatoqi mintimake iriavo?
9 Ne tiriara tiha, Viva qumina vaiintivano vaiharora tiro, kia ho nai kena vaiintivano Kotira uva raqa kaainara nunka amitaanarove, tiarave. Ho vo kaiqa vo? Hoe te maa vaiintira vaata koqemake virara himpira nena tainta utu varera nuane tirarave? Ne ti tiva timiqe iriare, tiro.
10 Ihuva mintima tivakero vika irama nimitero vikara tiharo, Te Vataini Vatatai Vaintika vauraro Kotiva ti noraiqama kaimanta te homa vataini vaiha vaiintivano Kotira uva raqa kaaina uvara nunka amitararave. Ne ti uvara quqaa uvave tiate ti, te maa vaiintirara mintirerave, tiro.
Minti tivakero Ihuva vaata qutu ravavu vaiintirara tiharo, 11 Himpira nena tainta utu varera nena maaqaini vuanerama turo, tiro.
12 Minti tumanta ekaa vaiinti nahenti vira tave vauvaro vi vaiintiva himpiro vaaka nai tainta utu varero vumanta vika ravukuvi kauqu runkinkiri i vaiha Kotira autu tuahereha tiha, Maa kaiqara aahuva kaiqave kia tavauna kaiqarave, ti vaura.

4.35-41
Aaronaa uti vauvaro Ihuva tuvaro taiqa vura
(Matiu 8:23-27; Ruki 8:22-25)
35 Vi entara entama vuvaro Ihuva nai vaintinavuara tiharo, Varaiqenavu nora namari maa taqa varenavu vutuni hini mantaraini vuare, tiro. 36 Minti tumanta vira vaintinavu vaiinti nahenti ruvaaqumavi vauka mini ke, Ihuva vau voturaqi vaarire vira vita vare vumanta votu vonavuvata vira vataake vurama.
37 Vika namariqaa votuqi vi vauvaro vaakama aaronaavano varuva namariqaa nora utiharo namari ventaqi uri vi vauvaro namarivano votuqira vaarirero mpiqa kareva auti vauvaro 38 Ihuva votu vekaini turu ntuva kero vaite vaumanta vira vaintinavu Ihuva vaitonaini oru vira vauraqamake tiha, Maara ti variara vaiintio, tenavu namariqi aquvi kupeqa/rupeqa vuarirava aumaiqivo. Kiae are virara noraiqaake iriarao? ti.
39 Vinavuka minti tuvaro Ihuva vaitonaihairo himpiro aaronaa atiharo varuva namariara, Qaqi variane, tuvaro uvaivano taiqa vuvaro namarivano otiniro kia inaaraiqavata qakiraitiro, tirema vaura.
40 Mintima vauvaro Ihuva nai vaintinavuara tiharo, Nana aatue qete variavo? Nenavu kiae tiriara kempukaiqaake iriavo? tiro. 41 Ihuva minti tumanta vira vaintinavu qeteha kauqu runkinkiri iha tiha, Maa vaiintiva ta vaiintivave? Aaronaavanovata, namarivanovata, vira uva iri vairave, ti tura.

5.22-24
22 Ho vika viva vaunaini ututumavi vauvaro vaiinti vovano vi vatukaraqi maara naavuqaa raqiki vauva, Jairusiva anirero Ihura tavero vira aiqutaraini hiqiri viro Ihurara 23 mpo ike tiharo, Ti raavurauruvano qutu vuarirava aumaiqivo. Are anira nena kauqu viraqaa vatairaro vira rovaravano taiqa viraro ho qaqi variarire, tiro. 24 Vi vaiintiva minti tuvaro Ihuva vikantiro vura.

5.35-42
Jairusira raavura koqema kora
35 Ihuva minti ti vaumanta vaiintinavu Jairusira naavuqihai ani Jairusira vitake virara tihama, Ai raavuravano qutuma vivo. Maara ti vai vaiintira kia qaiqaa ravaaqavu kaane, tuvaro 36 Ihuvavata vinavuka uva iriro maara naavuqaa raqiki vau vaiintirara tiharo, Kia qetaane. Tiriara kempukaiqama kera irihara variane, tiro.
37 Ihuva minti tivakero viva Pitaaravata, Iemiravata, Iemira qata Ioniravata, vinavukaqai ntita varero 38 Jairusira naavuqi orurero tavomanta vaiinti nahenti noraiqaake mpo ike tiha iqi rate vauvaro 39 Ihuva naavuqi oriqetero tiharo, Nana haikarae ne iqi rate variavo? Vi nahenti vaintiva kia qutu vivo. Viva qaqi vaitema vaivo, tiro.
40 Ihuva minti tumanta vaiinti nahenti Ihura uvara naaraihama amite vauvaro Ihuva vira kaara ekaa vaiinti nahenti vara veva vahaaqaini kero nahenti vaintiru vira noka qokavata, taaramonavu nai vataake anukavata, vinavukaqai ntita varero vo rumu qi vi nahenti vaintiva qutu vumanta vato rumu raqi oriqetero 41 vira kauqu utu varero nai uvaqihairo tiharo, Tarita kumi ---Maa nahenti vaintiruvauvo, te ariara himpuane turo, tiro.
42 Ihuva minti tuvaroma vi nahenti vaintiruva vaaka himpiro ni vaura. Viva 12 ihi varakova himpiro ni vaumanta vinavuka vira tave ravukuvi voqamake kauqu runkinkiri i vauvaro

7.18-23
18 Ihuva tiharo, Ike, ne vi uvara kiae kankomake iriavo? Karavano aaqaihairo vaata avutaqi vi vai haikava kia ho vaiinti avu aato qoraiqama kaanarove. 19 Vi karara naivaro kia vira avu aatoqi viqetaraitiro, vira araraqiqai otu variro ho viraqihairo qaqini tuvitarairave, tiro. (Ihuva tu uvara vira okara maantimama vairo: Ne ekaa kara homa naivaro Kotiva vira kaara kia niara qora vaiintive tianarove, tura.)
20 Ihuva minti tivakero uva vo tiharo, Avu aatoqihairo qovaraiqi haikava, vi haikava vi haikava vaiinti avu aato qoraiqama kairave. 21 Vaiinti avu aatoqihairo vaaqu kaiqa varaarira okarava qovaraiqivo. Quvaaraavanovata varaatavanovata hampi nuarira okarava viraqihairoma qovaraiqivo. Muara varaarira okarava viraqihairoma qovaraiqivo. Vaiinti arukaarira okarava viraqihairoma qovaraiqivo. Vora qoraintintirove, vora naatantirove, hampi nuarira okarava viraqihairoma qovaraiqivo.
22 Vora airairara muntuka ntiraro varaarira okarava viraqihairoma qovaraiqivo. Monuve airairave vateharo qaiqaa qaiqaa voqavata vataare tivakeharo varaarira okarava viraqihairoma qovaraiqivo. Una uva tiariravave, nai vaata hampi qohaama keharo ni variariravave, vora airairara tivata timiataarave tiharo vira toma amitaariravave, vaiinti vora autu vataini tuvi vuarire tiro, una uva tiariravave, te nora vaiintima vauro tiariravave, hampi ruhaainararaqai iriqi nuariravave, 23 vi okarava vi okarava vaiinti avu aatoqihairo qovaraiqama viro vira avu aato qoraiqama kaivaro vira kaara Kotiva virara qora vaiintive ti vairave, tiro.

9.2-8
Ihura vaata aahuva vaata kuqu vura
(Matiu 17:1-13; Ruki 9:28-36)
2 Ihuva minti tuvaro 6 enta aitarovaro Ihuva Pitaaravata, Iemiravata, Ioniravata, vinavukaqai ntita varero aiqinaqaa nariaraanavu vaireka vurama. Mini orure vauvaro vinavuka nivuqaa Ihura vaatavano vo vaata koqe vaata kuqu vuvaro 3 vira utavaaqavanovata takuqiharo voqamakero hantaiqiharo vaura. Vaiinti vovano kia ho hiqama kairaro mintima kero takuqu vuanarove.
4 Vira vaata mintima kuqu vuvaro vaumanta vira vainti taaramonavu vaiha tavomanta Elaitaaka Mosika vinavuka kaivaqaukatanta qovaramavi vaiha Ihura vataake uva ti vaura. 5 Vitanta Ihura vataake uva ti vauvaro Pitaava Ihurara tiharo, Maara ti variara vaiintio, koqemama tenavu ai vataake maini ururaukama vauro. Are hove tirera, tenavu haraara naavu taaramonavu ariara vo, Mosirara vo, Elaitaarara vomake, kaqa nimitaare, tiro. 6 Vinavuka voqamake naatu ite vauvarora tiro, Pitaava nana uvae tirare tiharo vi uvaraqai tura.
7 Minti tuvaro tonavuvano qovarama viro hihipaama viro vinavuka mantaaqa komanta avutaqi vauvaro uvavano tonavuqihairo tiharo, Maara ti Maaqu, ti hantuqa hari vai vaintivama vaivo. Nenavu vira uvaqai iriate, tiro. 8 Minti tumanta vira vaintinavu vaaka tuqantaa taqantaa iha tavovaro kia vaiinti vovanovata Ihura tataaqa vauvaro Ihuva nariaraaqai vaura.

12.28-31
Nana uvae Kotiva avuni vatai uvava vaivo? tura
(Matiu 22:34-40)
28 Ihuva Satiusi vaiintinavu hampata uva ti vauvaro maara okara ti vau vaiintiva orurero vaiharo iruvaro Ihuva Satiusi vaiintinavu uva aatara kero koqe uvaqai ti vauvaro vi vaiintivavata Ihura irama amitero tiharo, Kotiva tiva taatauto uvaraqihairo nana uvavanoe avuni vai uvava vaivo? tiro.
29 Minti tuvaro Ihuva vira tiva amiro tiharo, Maa uvavama avuni vai uvavama vaivo. Mintima qara ntuva torave:
Isareri vatanaaka ne iriate.
Tinavu Variqa Noravano Kotiva vohaiqavanoqaima vaivo.
30 Are nena Variqa Nora Kotirara ekaa nena muntukaqihairave, ekaa nena maraquraqihairave, ekaa nena avu aatoqihairave, ekaa nena mpeqaqohairave, antuqa arirara variane, turave.
(Lo 6:5)
31 Vi uvava vaivaro vi uvara naantiaraini okara uva vo vaivo. Mintima tivo:
Ninara antuqa arinantema kera, nena navunaa vaiintiaravata antuqa arirara variane, turave.
(Wkp 19:18)
Ho taara uva vi uvatanta avuni vai uvatantama vaivo. Kia vo uvavano vi uvatanta aatara kairave, tiro.

14.10-11
Iutaasiva Ihura qovarama kareva vevarero vura
(Matiu 26:14-16; Ruki 22:3-6)
10 Ihuva minti tuvaro vira vainti 12 navuqihairo vovano Iutaasi Ikeriotiva naavu viraqihairo vevarero Ihura qovarama kaainarara tiva nimireva vuva oruntero vuru Kotira kaiqa vara amite vau vaiintika vika noranavu tiva nimumanta 11 vika vira uvara quahake nái aiqiqaa kauqu aquke tiha, Are minti tiaravera tenavu monu ai amirerave, tuvaro viraqaahairo Iutaasiva Ihura vika kauquqi tuta kaaina aarara rante vaura.

14.44-46
44 Anuvaro Iutaasiva Ihura qovarama kareva iainarara vikara mintima tiro: Te oru vira uva manteha moqa kaaina vaiintira virave. Ne vira ravaaqavu kema paama tivake tuata varema vuru kaate, tiro.
45 Iutaasiva minti tivakero vika hampata orurero viva vaakama Ihuva vaunaini orurero tiharo, Maara ti variara vaiintio, tivakero vira moqa kero.
46 Iutaasiva Ihura oru moqa komanta Iutaasira vataake anuka oru nái kauquqohai Ihura ravaaqavu tovaro

15.6-15
Pairaatava Ihura katariqaa arutaate tura
(Matiu 27:15-26; Ruki 23:13-25; Ioni 18:39-19:16)
6 Vo ihi vo ihi Vehakuma Nimito Karara no entaraqaa kamaani ra avuhainaa vaiintivano vaiinti nahenti quahama nimiteharo karapuhi vaiinti vo kuvantu kero atitovaro maaqaini vura. Vaiinti nahenti vi vaiintira kuvantu timitaane tuvaro vi vaiintiraqai kuvantu nimitora. 7 Vi entara vaiinti vonavu kamaani ra hampata raqura kaara karapuhiqi vauvaro vi vaiintinavukaqihairo vovano vira autu Barabasiva vaiinti arukora kaara vivavata karapuhiqi vaura.
8 Ho vi entaraqaa vaiinti nahenti karapuhi vaiinti vo kuvantu kaainarara iriha uki vauvaro 9 Pairaatava vika irero tiharo, Te karapuhi vaiinti tarae ni kuvantu nimitararave? Te Iutaa vatanaaka avuhainaa vaiintie ni kuvantu nimitararave? Ne ti tiva timiqe iriare, tiro. 10 Pairaatava irumanta Kotira kaiqa vara amite vau vaiintika vika noranavu Ihuva noraiqama vuantorave tiha vira toma amitehara ti, vika vira vuru vira kauquqi tutakora.
11 Pairaatava karapuhi vaiinti tarave ni kuvantu nimitararave tivakero vaiinti nahenti ire vaumanta Kotira kaiqa vara amite vau vaiintika vika noranavu oru vaiinti nahenti nivutana himpite vaiha vikara kempukaiqamake tiha, Kia Ihura kuvantu timitaraitira, Barabasira tinavu kuvantu timitaane, tumantara ti, vaiinti nahenti Barabasira tinavu kuvantu timitaane tura. 12 Vika minti tuvaro Pairaatava qaiqaa vaiinti nahenti irero tiharo, Ne Ihurara Iutaa vatanaaka Avuhainaa Vaiintive tiarave. Te vi vaiintirara nantie irarave? tiro.
13 Minti tumanta vika naveraitiha, Vira kaira katariqaa arutaate, ti. 14 Vika minti tuvaro Pairaatava vika qaiqaa irero tiharo, Viva nana qora kaiqa autu kaimantae ne minti tiavo? tumanta vika qaqiqai noraiqaake naveraitiha, Vira kaira katariqaa arutaate, ti.
15 Vika minti tuvaro Pairaatava vaiinti nahenti quahama nimitareva Barabasira kuvantu nimitero viraqaahairo nai iqoka vaiintinavuara Ihura kaavu umiqakaate tumanta vika vira kaavu umiqakovaro viraqaahairo vira katariqaa arutaate tiro, Pairaatava nai iqoka vaiintinavu kauquqi Ihura tutakora.

15.33-39
Ihuva qutu vura
(Matiu 27:45-56; Ruki 23:44-49; Ioni 19:28-30)
33 Mintuvaro kuari qiataqaa uru rovaro viraqaahairo konkiraiquva ekaa vi vataraqaa taaramo kuari avuara variqiro vura. 34 Kuarivano vitiniqaa viro 3 kiroki quvaro Ihuva nai uvaqihairo naveraitiro, Eloi, Eloi, lama sabakitani--- Kotio, Kotio, nantiharae are ti qaqira kera iarao? tiro.
35 Ihuva minti tumanta mini himpite vaukaqihai vokuka vira uva iriha tiha, Viva Elaitaara tinavu kaivaqara aare vaivo, tuvaro 36 vaiinti vovano kantero namari nunko haikara varero hunkaiqamavu uaini raqi quntamakero kairiqa vitiqaa taatautero viri Ihura nona vatero tiharo, Kaiqe vaiha tavaariraro Elaitaava vira kahaqireva tuvirerae, kia tuvirerae tavaare, tiro.
37 Minti tuvaro Ihuva noraiqamakero oi tivakero qutu vura.
38 Ihuva qutu vuvaro mini Ieruharemini Kotira Naavuqi kaankuka voqaara nora tavuna virini hiritova virihairo avutavau qunahiqi tuviro miani qunahi muntuvi taiqa vura.
39 Iqoka vaiinti avuhainaava Ihura aruto katarira tataaqa vaiharo tavovaro Ihuva noraiqaakero oi tivakero qutu vuvaro viva tiharo, Oho, quqaama maa vaiintiva Kotira Maaquvano vaiva qutu vivo, tiro.

15.42-46
Ihura quntama tora
(Matiu 27:57-61; Ruki 23:50-55; Ioni 19:38-42)
42-43 Entama vire uvaro vaiinti vo Iohepiva Arimatia vatukaihainaava anirora. Vi vaiintiva koqe vaiinti Kansoru vaiintivano vaiharo Kotiva raqikiaina entava aniainarara veka vau vaiintiva anirero, vira qararaa Iutaa vatanaaka maara tu entarara iriharora tiro, viva kia qetaraitiro, oru Pairaatarara tiharo, Ho Ihura vaata are ti timiraqe te vare vuru quntama taare, tiro.
44 Minti tuvaro Pairaatava Ihuva vaaka qutu vurara airi aato iriharo iqoka vaiinti vo aaramakero Ihuva vaaka qutu vurara irovaro vi vaiintiva tiharo, 45 Eo, viva qutuma vivo, tuvaro Pairaatava Iohepirara tiharo, Homa vira vaata varakera vuru quntama tenarave, tiro.
46 Pairaatava minti tuvaro Iohepiva monu aqukero hanta tavuna varero Ihura vaata katariqaahairo viqu muntuvi kero, hanta tavuna viraqohairo apuqama kero muntu vaiinti quntareva ori vaurutoraqi Ihura vera vatero, viraqaahairo nora ori vo venta varero ori qentiana viri tinta tora.

16.1-7
Ihuva qutu vuraqihairo qaiqaa qaqi himpura
(Matiu 28:1-8; Ruki 24:1-12; Ioni 20:1-10)
1 Saarareqaa Iutaa vatanaaka Maara Enta taiqomanta Mariava Makataaraqihainaa nahentivanovata, vira qamaqova Iemira novavata, Salomevavata, vi nahentinavuka monu aqukeha koqe untavu haikara vare, Ihura vaataqaa aqu amitareka vurama.
2 Santeqaa toqaqi kuarivano muani ururomanta vinavuka Ihura quntama toraqi vireka vura. 3 Aarana viha vinavuka nai ire nai ireha tiha, Tenavu mini oruraariraro tavave nora ori qentiana tintataara qantua tinavu timitaanarove? Vi oriva nora orima vaivo, ti. 4 Vinavuka minti tivake oruvi orure tavovaro vi orira venta vavi kovaro qantuararo vaura.
5 Mintima vaumanta vinavuka orure oriqi oriqete tavovaro vaiinti vo, qaraaka vaiintivano hanta utavaaqa nonkuto vaiintiva viraqi hini mantaraini oquvi vaura. Viva viraqi vaumanta vira tave vinavuka qete vauvaro 6 vi vaiintiva vinavukara tiharo, Kia qeteha variate. Ihura Nasaretihainaa vaiinti katariqaa arutaara, ne virarae rante variavo? Viva kia maaqi vaivo. Viva qaiqaa qaqima himpivo. Nenavu tavaate. Maini vira vataaraqi kia vaivo. 7 Ho maa uvara vare vuru vira vaintinavuvata Pitaaravata tiva nimiate: Viva naanema ni nivuni Karirini vi vaivo. Nevata mini oruntema, vira tavevarave. Tota viva qaqi vaiharo vi uvara ni tiva nimura, vate vivauma vaivo. Minti tivake vi uvara tiate, tiro.

16.15-16
15 Ihuva minti tivakero vinavuka tiva nimiro tiharo, Ne ekaa vata maata vi aniha ekaa vaiinti nahenti maa uvara koqe uva tiva nimiate. 16 Ti uvara quqaave tivakero namari varaaina vaiintira, virama Kotiva ho vitaanarove. Ti uvara kia quqaave tiaina vaiintira Kotiva kia vira vitaraitiro, viraqaa uvama vataanarove.
17 Ti uvara quqaave tika, vikama maa kaiqara nora kaiqa ho varevarave. Vika ti hutu rehama vaiinti avutaqihai vaana nititaimanta aitare vivarave. Vika aahuva uva, vo uva vo uva tivarave.

16.19-20
Kotiva Ihura naaruvaini vita varora
(Ruki 24:50-53; Kaiqa Varora 1:9-11)
19 Ihuva Noravano nai vaintinavu uva tiva nimi taiqa kovaro Kotiva vira naaruvaini vita varovaro viva mini oru Nora Kotira kauqu tanaraini oquvi vaurama.
20 Ihuva naaruvaini vumanta vira vaintinavu ekaa vata maata niha Ihurara vaiinti nahenti tiva nimiqi vi vauvaro Ihuva Noravano vika kahaqi vaumanta vika kaiqa mpeqa kaiqa uritaro kaiqara vare vaumantara ti, vaiinti nahenti tavovaro vika uva quqaa uvaqai vaura.]




Copyright information: World Home Bible League